Treeniä näin kauniina päivänä!

Olipas tänään tosiaankin mukava päivä, vaikka tuuli, niin että hiukset lähtivät melkein päästä. En voinut vastustaa kiusausta treenata tänään, koska päivä oli prikulleen täydellinen treenaamiselle. Tänään treenasin Adolfia, Lempiä ja Miinaa.

ADOLF:

Treenaus sujui meillä tänään hyvin. Aamulla joskus 10 aikoihin päätin, että menen treenaamaan Arskan kanssa tokoa. Adolfin kanssa harjoittelimme vähän hankalampaa ja mm. paikallaan oloa pidempään, koska toko on Adolfille vanha tuttu laji.

Paikka:

Paikallaoloa harjoittelimme tänään paljon. Adolf osaa olla paikallaan hyvin ja pystyn kävelemään pitkän matkan, niin että se pysyy paikallaa hyvin. Otin kellosta aikaa ja kävelin n. 15 metrin päähän Arskasta. 2 minuutin päästä palkkasin sen nakilla ja kuivanappulalla. Häiriötekiöitä oli jonkin verran, joka oli tietenkin omalta kannaltani hyvä juttu, koska jos aiomme kilpailla, niin paikallahan on häiriötekiöitä jonkin verran mm. toisia koiria.

Luoksetulo:

Paikallaolon yhteydessä harjoittelimme myös luoksetuloa. Kävelin n. 15 metrin päähän ja huusin käskyn tänne. Oikein nopeasti ja hienosti poika suoritui tästä tehtävästä ja tuli istumaan eteeni tehtävän jälkeen odottaen makupalaa. Tietysti poika sen ansaitsi rapsutusten kera.

Seuraa:

Seuraaminen on Adolfin yksi ongelma-alue. Se ei millään malta pysyä aivan vierellä ja lähtee kiihdyttelemään kävelyssä, niin lujaa, ettei perässä pysy. Tänään harjoittelimme tätä oikein kunnolla ja yritin saada Adolfiin hyvän kontaktin. Seuraamista täytyy selvästi hioa paljon, koska ongelma on helppo, mutten saa siihen löydettyä ratkaisua.

LEMPI:

Kyllä oli tämän meidän neidin aika kokeilla pitkästä aikaa jotain. Jalka on parantunut todella hyvin Lempillä. Lempi kävelee sillä jo normaalisti ja juoksee. Uskonpa, että se on nyt aivan täysin parantunut kokonaan : ) Kokeilimme tälläkertaa vain näyttely juttuja pitkästä aikaa.

Seiso:

Tämä liike on tainnut unohtua neidolta kokonaan. Istumaanhan se meni, joka kerta. Kyllä se oli melko hermoja rassaavaa ja välillä meinasi palaa pinna, mutta kun neiti tapitti, niin ihanasti silmiin ja istui ei auttanut antaa periksi. Aloitimme seisomisen harjoittelun aivan alusta. Heti, kun seisoi parikin sekunttia palkkasin Lempin. Pidensin kokoajan aikaa jolloin piti seisoa. Tämä toimi tosi hyvin ja lopulta Lempi pysyi paikallaan mainiosti seisoen.

MIINA:

Tänään treenattiin tokoa, noutamista ja hiukan agilityäkin. Miinan treenikaveriksi liittyi myöhemmin sekarotuinen Pepita.

Hyppy:

Koska meillä ei ole kotona kunnollisia esteitä, niin minun pitää yrittää kehitellä jotain omaa ja sitten löysinkin täydellisen paikan nimittäin meillä on pieni kiviaita, joka on eri kokoinen eri kohdista. Aloitimme ensin pienestä ja suurensimme vauhdilla aina kokoajan. Ainakin pallon avulla hyppy onnistui täydellisesti ja olin tosi tyytyväinen Miinaan.Suvin avustuksella sain myös otettua kuvan Miinan hypystä. Kuvanlaatu ei kumminkaan ole parasta :)

¨

Paikka:

Suvin ja Pepin liityttyä seuraan päätimme kokeilla paikallaoloa ainakin nyt minuutin. Täytyy myöntää, että nappiin tämä suoritus ei mennyt ainakaan Miinan osalta. Kun laitoin se makuulle ja menin hippasen kauemmas, niin neitihän tietenkin nousi istumaan, mutta pysyi silti paikallaan. Tässä on todella parantamisenvaraa, jotta sitten onnistuisi.

-ANNI

Tänään päätin vihdoin treenata Miinan kanssa oikein kunnolla tokoa. Minulla oli koko päivän ollut tylsää ja päätimme sitten Iinan kanssa treenailla tokoa iltapäivällä. Sadetta ripsi hiukan, mutta se ei meitä haittannut ollenkaan; Sokeristahan meitä ei ole tehty! :)

*Seisominen:
Vanha kunnon seisominen piti kokeilla jälleen. Seisotin Miinan ilman remmiä vapaasti. Mielestäni Miina seisoa erinomaisesti. Miinalla on ongelmana siirrellä takajalkoja huonoihin asentoihin ja seisoa siten kasassa, mutta nyt seisominen onnistui mainiosti! Otimme tätä ihan vanhan tavan vuoksi.

*Istuminen:
Istuminen on tärkeä osa tokoa joten päätimme hio sitä oikein kunnolla, kun se nyt on vähän jäänyt näyttelyiden takia jossa olennaisesti seistään ja siitä palkitaan. Istuminen sujui silti yllättävän hyvin ja Miina tuli istumaan eteen aivan lähelleni. Makupalat eivät tänään oikeen kiinnostaneet, vaikka herkkuna olikin nakkia, mutta keskyttiminen sujui mielestäni hyvin. Miinalla oli ennen seisominen perusasento, mutta nyt opetin, että aina kun ollaan tehty jotain, niin istutaan hienosti eteen tai käsimerkillä toiselle sivulle. Käsimerkin harjoittelu ei oikein vielä onnistunut, mutta vasta ensimmäistä kertaa me tätä kokeilimme.

*Maahan:
Maahan menoa en Miinalle oikeastaan ole hirveästi opettanut, koska pienestä asti se on opetettu, vain seisomaan. Kumminkaan tämä juttu ei tullut uutena Miinalle; Olemme tätä kuitenkin kokeilleet, mutta ei toko mielessä. Istumaan menosta Miina ja käden liikkeellä Miina meni hienosti maahan aluksi takerrellen, mutta myöhemmin paremmin. Maassa pysyminen ei tuottanut paljon ongelmaa. Tätä liikettä pitää kuitenkin hioa paljon, että saamme sen hyvin toimimaan.

*Paikka:
Paikka liike piti myös hioa kuntoon oikein kunnolla. Miina pysyy hyvin paikallaan, mutta en voi mennä kovinkaan kauas Miinasta jos on paljon häirötekiöitä, koska muuten se nousee ja lähtee heti perääni.Olin aluksi Miinan vieressä enkä lähtenyt kauas, mutta aloin kokoajan suurentamaan välimatkaa. Kokeilimme tätä, niin istuessa, kuin vähän makuullakin. Miina pysyi paikallaan makuulla n. 2 minuuttia ja sitten palkitsin sen pallon ja nakin kera. Paikallaolossa on kumminkin parantamisen varaa. Heti, kun huomio kiinnittyy toisaalle Miina huokaisee ja kävelee luokseni. Häirötekiöihin on kumminkin on totuttava ajanmyötä.

*Luoksetulo:
Ensimmäiseksi kokeilimme tätä paikkakäskyn kanssa pienellä matkalla. Luoksetulo on Miinan vahvimpia puolia. Palkitsemisen tein aina ja pidensin tässäkin välimatkaa kokoajan. Pisimmällä matkalla jouduin käyttämään Iinan apua. Iinan piti pitää Miinan pannasta kiinni kevyesti, että saan mennä mahdollisimman pitkälle. Kyykistyin ja odotin hetken. Sitten huusin Miinalle käskyn ja se juoksi luokseni kovaa vauhtia ja eteeni suoraan istumaan. Palkitsin sen pallon ja nakin kera hienosta suorituksesta.

*Hyppy:
Kokeilimme myös hyppäämisestä. Harjottelimme hyppäämistä pienen esteen yli. Miina on ketterä tyttö, mutta tänä kesänä agility johon olisimme menneet jää valitettavasti kodin puolelle, koska emme pääse alkeiskurssille toistaiseksi. Kotonamme on pieni muuri jossa harjoittelimme hyppäämistä. Pienellä ja kovalla vauhdilla. Pieni vauhti oli mielestäni paljon parempi. Kokeilimme myös luoksetulon yhteydessä hyppyä. Miina oli paikallaan kaukana ja minä menin muurin toiselle puolelle ja kutsui Miinaa. Miina tuli luokseni hienosti myös muurin yli hypäten.

Lopuksi vielä motivoinniksi otimme pallon noutamista, joka on Miinan ehdotonta suosikki hommaa pennusta asti tutulla olevalla pallolla. Pallon hakeminen ja tuominen eteeni oli tämän noutamisen harjoitus, joka on Miinalle jo vanha tuttu juttu.

Oulu kr 12.5-13.5.2007

Miina:
Kun lauantai aamulla lähdimme näyttelyyn minua ei jännittänyt ollenkaan. Olin perjantaina laittanut Miinan hienoon kuntoon. Pesin turkin ja föönäsin sen + laitoin tassut kuntoon. Motivaatio näyttelyyn oli prikulleen kohdallaan!
Lähdimme ajamaan näyttelypaikalle hiukan ennen kymmentä. Parkkipaikka oli aika hankala saada, mutta löysimme sen kauimmaisesta peränurkasta melkeenpä.
Kävellessämme näyttelypaikalle Miina oli rauhallinen ja ei yhtään hermostunut.
Kyllä se pari kertaa irvisti muutamalle tunkeilevalle pojalle, mutta muuten oli oikein kiltisti ja mallikkaasti remmissä.

Aluksi suuntasimme shelttien kehälle, mikä oli melko kaukana collie kehästä, mutta päätin lähteä Miinan kanssa sen verran ajoissa collie kehälle, että ehditään.
Itse menin kuvailemaan sheltti kehän lähettyville ja äiti sai pitää Miinaa remmissä.

En sitten tiedä miten se aika hurahti, niin nopeasti ja minun piti lähteä Miinan kanssa collie kehälle. Vähän perhosia lenteli vatsassa, mutta muuten oli rauhallinen fiilis sekä minulla, että Miinalla.
Laittelin Miinaa kuntoon siinä kehän laidalla. Muutamia tuttuja collie kasvattajia näkyikin.
Miinan siskokin oli paikalla. Myös Miinan isä oli paikalla, mutta emme Miinan kanssa nähneet sitä.
Vähän ajan päästä kaikki AVO-luokan nartut menivät kehään. Seisotimme koiria ja tuomari kävi katsomassa millaisia neitokaisia paikalla on. Täytyy kyllä mainita, että tuomari oli ihana ja todella mukava. Tykkäsi selvästi tuomaroinnista ja oli tosi iloisen oloinen.

Kun pääsimme Miinan kanssa yksilöarvosteluun esiintyi Miina mielestäni hyvin. Yhden uroksen taisi neiti bongata kehän laidalta ja sinne päin koko ajan tuijotettiin, mutta muuten meni tosi hienosti esiintyminen.

Miina sai EH:n ja melko hyvän arvostelun jossa oli, niin hyvää, kuin huonoakin.
Olihan tuo EH motivaation kohotus Rovaniemelle josta sitten sitä ERIä lähdetään hakemaan. Jospa se nyt osoisi kohdalle!
Päivämme oli oikein onnistunut ja olin tosi tyytyväinen Miinaan :)!

Sunnuntai 13.5.2007 ANNI:
Lähdin jo joskus 8.30 aikoihin näyttelypaikalle





Sofi
Lähdimme aamulla kymmenen aikoihin äitin, Annin ja Miinan kanssa kohti Raatin kenttää. Edellisenä iltana olin laittanut Sofin näyttelykuntoon. Sää oli harmaa ja sadetta oli hieman ilmassa. Lisäksi oli vielä tosi kylmä, joten olimme varustautuneet talvitakein. Olisi pitänyt vaan laittaa vielä paksummat kengät ja hanskat, sillä myöhemmin alkoi niitä palella.
Meidän piti jättää auto melko kauas. Onneksi meitä oli niin monta, että saimme tavarat kannettua. Sheltti- ja colliekehät olivat onneksi vierekkäin. Shelttikehä oli jo alkanut ja pennut oli arvosteltu. Jouduimme odottelemaan siis urokset loppuun. Kovin paljon en itse kehää kerennyt seurata. Harjasin Sofin vielä ennen kehää. Tuomarina shelteillä oli ruotsalainen Svante Frisk. Olimme yksilöarvostelussa vuorossa toiseksi viimeisenä, joten saimme hetken aikaa vielä odotella. Lopulta pääsimme pöydälle. Sofi käyttäytyi hyvin pöydällä ja olin siihen todella tyytyväinen. Liikkeet menivät vähän kuono maata viisteän. Lopuksi Sofi ei oikein malttanut seistä kunnolla. Tuomari antoi meille EH:n. Odottelimme vielä kilpailuluokan alkua.
Sijoituimme siinä kolmanneksi. Sofin arvostelu oli ihan hyvä. Siinä luki, että narttu, jolla on tulevaisuus edessään. Olimme näyttelypaikalla vielä Miinan arvostelun ajan. Sitten alkoikin satamaan ja lähdimme kotiin.

Sunnuntaina oli vuorossa junior handler. Lähdin äitin ja Sofin kanssa joskus yhdentoista aikoihin näyttelypaikalle. Sää näytti aluksi melko pilviseltä ja laitoimme vielä enemmän vaatetta kuin lauantaina. Heti kun pääsimme näyttelypaikalle alkoi aurinko kuitenkin paistamaan. Piti vähentää hieman vaatteita. Odottelimme, että nuoremmat junnut päättyisivät. Meidät vanhemmat jaettiin kolmeen eri ryhmään. Minä olin Sofin kanssa toisessa. Suorituksemme ei ollut kovin hyvä, sillä Sofi ei malttanut oikein pysyä paikoillaan, mutta yksilöarvostelussa se seisoi tosi hyvin. Emme sijoittuneet, mutta kivaa meillä ainakin oli ollut. Lähdimme melkein heti kehän jälkeen kotiin. Näyttely oli ollut oikein mukava.

Takatalvi saapui

Juuri kun olimme pääsemässä kevään makuun, alkaakin sataa lunta. Uusi lumi on vanhan surma. Niinhän se sanonta kuuluu, mutta toivottavasti se pitää paikkaansa :) Tällä viikolla ei olla oikein hirveästi treenailtu. Olen lueskellut biologian kokeeseen ja sunnuntaipäivä meni voimistelukisoissa. Tiistaina kuitenkin vähän terästäydyttiin Annin kanssa ja menimme koulun pihalle Miinan ja Sofin kanssa treenailemaan. Minä ja Sofi harjoittelimme paikallaoloa. Sofi ei keskittynyt kovinkaan hyvin, koska Anni ja Miina harjoittelivat vieressä. Anni ja Miina ottivat joitain tokojuttuja ja harjoittelivat näyttelyseisontaa. Myös Annin kaveri Suvi tuli kameroineen kanssamme. Hän otti Miinasta ja Sofista muutamia kuvia. Sofi ei aluksi meinannut pysyä millään paikoillaan, koska oli niin innoissaan Suvin näkemisestä. Minä ja Sofi lähdimme vähän aikaisemmin pois, koska tuuli oli niin kylmä, eikä vaatetta tietenkään ollut tarpeeksi. Tänään kävimme aika pitkän lenkin metsässä. Lempi ei vieläkään saa lenkkeillä kipeän jalkansa takia. Nyt äiti laittaa piikillä sille lääkettä kerran viikossa. Muut koirat olivat mukana. Hauskaa niillä tuntui olevan "toislumen" tultua. Koirat leikkivät minun nimeämääni leikkiä käpyhippaa. Yksi juoksi käpy suussa ja toinen otti kiinni. Meidän piti kyllä liikkua aika varovaisesti, sillä lumen alla oli jäätä ja meinasin liukastella koko ajan. Onneksi nyt alkaa pääsiäisloma ja on hieman enemmän aikaa treenailuille.Siiri täytti muuten eilen 7-vuotta. Onnea meidän "vanhalle rouvalle", vaikka eihän se mikään vanha ole. Sehän on melkein energisin koiristamme. Piristyy vain vanhetessaan :)Hyvää pääsiäistä kaikille!-Iina

4.3.2007 Match Show Hietasaaren Ponipihalla

Olihan sitä jo odotettukin, että Oulun seudulle tulisi matc show. Viimeinen kun oli ollut lokakuussa. Olimme todella iloisia, kun huomasimme match showsta ilmoituksen. Aluksi meillä oli hieman kyytiongelmia, mutta onneksi pääsimme Annin kaverin kyydillä sinne. Mukaan lähtivät Miina ja Sofi sekä Suvin esittämä Nelli-sheltti. Pakkasta ei onneksi ollut kovin paljon ja aurinko paistoi. Paikan päällä oli pitkät ilmoittautumisjonot. Sofi oli aluksi hieman hämillään koirapaljoudesta. Ilmoituksessa oli lukenut, että pennut olisivat erikseen, mutta ilmeisesti he eivät olleet saaneet tuomaria, joten pennut olivat aikuisten kanssa.
Kehät alkoivat pyöriä kellon 12 jälkeen. Aluksi oli lapsi ja koira- kisa, jossa oli neljä osanottajaa. Sitten oli pienet sekarotuiset ja suuret sekarotuiset. Niissä ei kestänyt kauan, koska koiria ei ollut kovin paljon. Minulla ja Sofilla oli numero 21, Suvilla ja Nellillä 20 ja Annilla ja Miinalla 40. Meillä oli siis hiukan aikaa harjoitella. Pienten kehä eteni aika nopeaan tahtiin ja sitten olikin jo Suvin ja Nellin vuoro. He saivat sinisen. Minä ja Sofi olimme heti heidän jälkeen. Parinamme oli petit basset hound. Aluksi kiersimme kehän ympäri. Match Show oli maneesissa, joten Sofi yritti syödä hevosen lantaa koko ajan, mutta hienosti me kuitenkin selvisimme. Meidän piti tehdä kolmio ja edestakaisin-liikkeet. Sofi oli tosi nätisti pöydällä ja antoi tuomarin tutkia itsensä. Lopuksi vielä kiersimme kehän ympäri. Saimme sinisen nauhan. Loppukehässä emme sijoittuneet, mutta olin todella tyytyväinen Sofiin.

Välillä meidän piti käydä kodassa lämmittelemässä ja hiukan syömässä eväitä. Sormet ja varpaat meinasivat pitkän odottelun takia jäätyä. Lopulta Miina kuitenkin pääsi kehään. En muista, minkä rotuinen sen pari oli. Miina käyttäytyi kehässä oikein mallikkaasti. Heidän piti tehdä samat liikkeet kuin pientenkin koirien. Tuomari oli myös erittäin hyvä. Miina sai kuitenkin sinisen pystyn korvansa takia :) Tuomari kuitenkin kehui Anni ja sanoi, että voisi palkita tämän päivän parhaana esittäjänä. Isossa kehässä Miina ei sijoittunut. Päivä oli kuitenkin todella mukava. Lähdimme kotiin sormet ja varpaat tunnottomina, mutta kokemusta rikkaampina.